Kuinka tulla oman elämänsä asiantuntijaksi

 

Ensimmäisen viikon luento:

 

 

Tässä myös luennon powerpoint-esitys pdf:nä, jonka voit avata selaimeen tai ladata koneellesi. Ihmekeho-viikko-1

Attachments1

SEE ALL Add a note
YOU
Add your Comment

Instagram

  • Eilen juteltiin yhden asiakkaan kanssa viesteillä ja sieltä tuli esiin todella tuttu lause: "...vielä kun pääsis liikuntaan taas kiinni."
👇
Tuolla @ihmeliike -tilin puolella juttelin eilen siitä, miten kaikki lähtee omista ajatuksista, jotka edeltää tekoja tai tekemättömyyttä. Teot luovat tapoja, tavat luovat tuloksia, tulokset uskomuksia ja uskomukset taas niitä ajatuksia.

Mitä tapahtuu, jos ajatus on, että "pitäisi päästä liikuntaan kiinni"

Mielestäni:
-Se vahvistaa sitä mielikuvaa, että liikuntaa varten pitäisi olla jotenkin tasainen elämänvaihe.
-Se saa asian tuntumaan hankalalta ja isolta ponnistukselta.
-Se luo oudon mielikuvan, että se tapahtuu sit joskus paremmalla ajalla eikä esimerkiksi juuri nyt.

Pyysin asiakasta tekemään siinä tilanteessa 20 kyykkyä ja hän tekikin 21 😉 ja niin vaan hän oli heti "liikunnassa kiinni".
👇
Samaa pohdin itse nyt aamulla. En ole päässyt kahteen viikkoon juoksemaan ja nytkin oli vino pino töitä tehtävänä. Ratkaisin asian asiakkaani innoittamana käymällä 15 minuutin lenkillä ihanassa auringonpaisteessa.

Se oli 100% enemmän kuin aluksi ajattelin. ❤

#pieninaskelin #ihmeliike #terveellinenelämä #elämäntapamuutos #kevät #linnunlaulu #aurinko #auringonpaiste #lenkki #ulkoilu
  • Siis huh: perhetreenit, perhesirkus ja perhejooga on minulle kuin rakkaita lapsia.

Se yhteinen liikkumisen ilo, tsemppaus, auttaminen ja yhteinen aika liikuttaa minua syvältä. ❤ Ei haittaa ollenkaan tehdä töitä sunnuntaisin! 
Ja oon kyllä sitä mieltä, että esimerkin kautta syntyy parhaat tulokset. Ja yhdessähän voi liikkua myös ilman ohjattua ryhmää 😉

Emmätiiä. Niin kurja viikko takana, että nää ryhmät oli mulle tänään kuin kevään aurinkoja ☉

#perhesirkus #perhetreenit #perhejooga #lastenjoogaonkivaa # ihmeliike #kevät #aurinko #sunnuntai #perheliikunta #lastenliikunta
  • Mielikuvissani lupiinit loistavat puistossa voimakkaina, näen ympärilläni jopa harvinaisia punaisia kukkia, kuin verihelmiä.  Värien sekamelska, hämärtyvän kesäillan huumaava tuoksu.

Nykyhetkessä olen täysin varma, että punaisia lupiineja ei ollut lähimaillakaan. Itse asiassa jälkikäteen, kun tapauksen todelliseksi ajankohdaksi on päätelty loppukesä, ei kukkivia lupiineja tulisi löytyä enää lainkaan. En edes tiedä, olenko koskaan nähnyt myyttistä punaista lupiinia.
💫
Siinä hetkessä tunsin olevani alasti ja suojaton, vaikka vaatteet olivat päällä. Pallokuvioinen vähän pieneksi käynyt paita, hihat rispaantuneet, syljestä kovettuneet resorit. Minä, yhdeksänvuotias, vaalea tukka aina kissanvanulla takaraivolta. Hammas heilui ja ajattelin olevani poikkeuksellisen etevä, kun minulta oli vaihtunut jo niin monta hammasta.

Kun mies tuli paikalle, yritin pitkään olla katsomatta häneen päinkään. Kyllä hän katoaisi, jos vain keskittyisin tekemään vihreää muusia koivunlehdistä ja kukista. Keskityin usein johonkin niin kovasti, että aikuisia katosi. Sormenpäät olivat ruskeina voikukan varsista. Hymyilytti, koska olin keksinyt hyvän juonenkäänteen leikkiin. Missä kaverini oikein viipyi?

Mies ei kadonnut, vaan jäi seuraamaan leikkiäni. Keltaisen muovilusikkani vatkaus pysähtyi ja katsoin mieheen kulmieni alta. Ketään muita ei ollut näkyvissä, puiden takaa kuului yksittäisten autojen ohikiitäviä hurahduksia. ”Haluatko leikkiseuraa?” mies kysyi ja tajusin heti, että kyse ei olisi leikistä. Ei ainakaan mistään kivasta. En vastannut mitään, vaan hymyilin niin, että heiluvat hampaani näkyivät.
💫
Tunnistan selvästi nykyhetkestä tuon pakonomaisen hymyn. Selviytymishymyn. Hymyn, joka pingottuu kasvoilleni, kun minulta pyydetään jotain asiaa, jota en halua tehdä. Tuo hymy on pelastanut minut kahdesti elämäni aikana, mutta repinyt rajojani satoja kertoja sen jälkeen.

Tänään, kun terapian jälkeen olin hetken taas hukassa ja laitoin ystävilleni viestiä, muistin taas, miksi olen päässyt näin pitkälle. En niiden muutamien ihmisten, jotka tekevät pahaa, vaan niiden monien, jotka tulevat, näkevät ja kulkevat vierellä. Niiden, joiden seurassa hymyilee, koska hymyilyttää 💙

#ystävänpäivä
  • ⬇trigger warning

Tässä on masentuneen ihmisen kasvot.

Minun elämääni kuuluvat toistuvat masennuskaudet. Ne tulevat aika yllättäen ja herään niihin siinä vaiheessa, kun olen viikon tai kaksi miettinyt pakonomaisesti kuolemaa ratkaisuna kaikkeen.

Tärkein asia: en ole missään nimessä itsetuhoinen, mutta ajatuksilleni en voi mitään, masennukselle en voi mitään.

Töissä olo unohtuu, en edes muista, että elämässäni olisi jokin vialla. Kun saan auttaa ja ilahduttaa ihmisiä, olen elossa.

Ajattelin ensin kertoa tästä kuvasta hauskan tarinan, joka kuvan takana todella oli. Mutta saatuani muutaman viestin, että missä olet, kun olet somestakin ollut melkein kaksi viikkoa poissa, niin päätin kertoa tästä: masennuksen lukemattomista kasvoista.

Kohti valoa taas, sieltä se jossain vaiheessa taas tulee 💛

#dissosiaatiohäiriö #disso #masennus #näkyväksitekeminen #elämääkaikissaväreissä 
#poishäpeästä
Se vähän erilaisempi personal trainer
 © Ihmeliike 2019