Leikkivä aikuinen

Leikkivä aikuinen! Nii-in, just sinä siellä. Leikkiminen on sinun perusominaisuutesi. Sinä harrastat, hyräilet, piirtelet, koristelet, kisailet, urheilet, hoivaat ruukkukasveja ja teet kaikkea näennäisesti tarpeetonta. Se on leikkiä se!

 

Sain torstaina olla mukana lanseeraamassa Koko Suomi leikkii –hankkeen kanssa valtakunnallista Leikkipäivää Helsingissä ensin suuren lapsijoukon kanssa Narinkkatorilla ja sen jälkeen pidetyssä Leikkiseminaarissa Vanhalla ylioppilastalolla.

 

 

En edes lähde kertaamaan sitä, mitä hyötyjä lapselle on leikistä. Sanon vaan sen, että leikki on niin vakava juttu, että se on mainittu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Mutta mitä se on aikuiselle? Mitä se on minulle?

 

Aikuiselle termi ”leikki” voi näyttäytyä pikkujoulujen tai tyhy-päivien painajaisena, mutta leikki on paljon muutakin. Mielestäni se voi olla elämänasenne, jossa uskalletaan elää itsensä näköistä elämää ”yleisestä tavasta” välittämättä. Mielestäni leikin ja luovuuden avulla voidaan kaataa turhaa byrokratiaa ja kokeilla jotain uutta. Leikki on myös kaikkea pientä ja arkista: juostu lyhtypylväsväli tai puolisolle jätetty vitsikäs post-it –lappu.

Muutama asia minua jäi leikkipäivän juhlistamisissa mietityttämään:

 

Leikkiseminaarissa oli oikeasti todella mielenkiintoisia puheenvuoroja mm. Jenni Haukiolta, Tuula Tammiselta ja Sixten Korkmanilta. Puhuttiin Johan Huizingan leikin taikapiiristä ja siitä, miksi lapsuuteen kannattaa investoida. Kaikki se puhuttiin puhujanpöntöstä vakavasti ja vakuuttavasti, väliajalla juotiin kahvia ja twiitattiin #leikkiseminaarista. Lapsia ei tilaisuuteen ollut kutsuttu. Ja minä luulen, että jos olisi, joku kirkassilmäinen olisi ehkä yleisöstä huutanut: ”Keisarillahan ei ole vaatteita!”

Miksi lapsille leikki tarjoillaan ilolla ja ilmapalloilla höystettynä, mutta aikuisille tarjoillaan tutkimustuloksia leikin kansantaloudellisista hyödyistä? Miksi yhteiskunnassamme jopa ”Leikki tekee hyvää kaikille” –otsikon alla lapset ja aikuiset erotetaan toisistaan näin vahvasti? Lapsille leikkiä, aikuisille tärkeää puhetta leikistä. Voisiko olla, että myös lapset olisivat tarvinneet kuulla, miten merkityksellinen asia  leikki todella on ja aikuiset olisivat halunneet tuntea leikin hyvää tuovat ominaisuudet konkreettisesti? Seuratkaamme ensi vuoden Leikkipäivän hulinoissa tuntemattoman seminaarivieraan esimerkkiä: hän sai taiteiltua käsiohjelmasta useammankin origamin ohjelman aikana!

Minä otan leikkimisen tosissani. Minä liu’un ostoskärryillä Prisman käytävillä, käyn juoksulenkillä laskemassa liukumäen ja ostan vaatteitani lasten osastolta, koska lasten vaatteissa on hauskemmat värit.  Minä olen meidän perheessä se, joka muistuttaa, ettei katukivetysten rajoille saa astua ja joka huutaa kesken kaiken: ”Kuka eka autolla?!”.  Leikki on maailmassani koko ajan. Välillä minua oma leikkimielisyyteni hävettää, mutta useimmiten ainoastaan miestäni. Minä olen tällainen, sinä erilainen, sehän on leikin juju!

Luovuus kumpuaa leikistä ja leikki luovuudesta. Ja luovuudesta kumpuavat tiede ja taide, ihmiskunnan kehittyminen ja uudet keksinnöt ja ideat. Leikki on yksinkertaisesti ollut edellytys koko ihmiskunnan kehitykselle. Kasvava lapsi tarvitsee luovaa leikkiä, mutta niin tarvitsee aikuinenkin.

Leikki? Todellakin leikin arvoinen asia! Haastan sinut leikkimään!

 

0 responses on "Leikkivä aikuinen"

Leave a Message

Se vähän erilaisempi personal trainer
 © Ihmeliike 2017
X