• LOGIN
  • Ostoskori on tyhjä.

Harrastatko sinäkin laihduttamista?

Jos sinun mielessäsi pyörii juuri tällä hetkellä laihduttamisen aloittaminen tai jokin muu tahdonvoimalla toteutettava mahtimuutos, lue tästä Annan tarina Ihmeminä-valmennuksesta ja inspiroidu ottamaan myös itsesi kohdalla kaikki elämän tarjoama hyvä vastaan!

Tarina itseni rakastamiseen

Vuosi sitten harrastin vielä laihduttamista. Jokainen vuodenvaihde toisti samaa kaavaa: haalin käsiini kaikki hyvinvointia, laihduttamista ja elämäntapamuutoksia käsittelevät uutuuskirjat, etsin netistä tietoa, ruokavalioita, käänteentekeviä jumppaohjeita ja klikkailin verkkovalmennusten mainoksia miettien, mikä toisi minulle sen lopullisen muutoksen ja onnistumisen. Peilikuva ahdisti, vaatteet kiristivät, mieli oli matala, inhosin itseäni ja jatkuvia epäonnistumisiani.

Viime syksynä törmäsin netissä Inkeriin, joka mainosti tulevaa Ihmeminä-verkkovalmennustaan. Olin jo ehtinyt kyynistyä valmennuksien lupauksille, ja ajattelin että no tässäpä on taas joku, joka lupaa olevansa kaikkea muuta kuin mikään valmennus koskaan ennen ja mikään ei kuitenkaan muutu. Kiinnosti kuitenkin, ja ahdistikin, joten päätin lähteä mukaan.

Nyt, vuoden kuluttua, voin rehellisesti sanoa ja jokaiselle lämpimästi suositella, että tämä todellakin on ihan kaikkea muuta kuin muut verkkovalmennukset. Ihmeminä-valmennus on pitkä, ja etukäteen mietin jaksaako sitoutua niin pitkäksi aikaa. Ja kyllähän viidessä kuukaudessa ehtii innostua, onnistua ja unohtaa moneen kertaan. Mutta tässä Inkeri on itse henkilökohtaisesti muistuttamassa valmennuksesta, viikottaiset yhteydenotot pitivät itselläkin valmennuksen mielessä, vaikkei aina ehtinytkään tekemään tehtäviä juuri silloin.

Monessa verkkovalmennuksessa ”valmentajan henkilökohtainen tuki” tarkoittaa, että fb-ryhmässä osallistujien kysymyksiin vastataan silloin ja tällöin, usein aika ympäripyöreästi. Ihmeminässä Inkeri on jokaisen kanssa henkilökohtaisesti yhteyksissä viikottain ja omat kysymyksensä voi esittää ihan vain Inkerille itselleen, ei ole pakko jakaa asioita kaikille muille osallistujille, jos ei halua.

Viikottaiset tehtävät vievät muutoksen syvälle.

Itse kävin valmennuksen kaksi kertaa, ihan vain koska olin ensimmäisen Ihmeminän jälkeen niin innoissani edistymisestäni, ja tuntui, että matka on vielä kesken. Ensimmäisen viiden kuukauden aikana keskityin enemmän fyysisiin asioihin, liikuntaan, ruokaan, nukkumiseen jne. Toisen Ihmeminän aikana matka jatkui enemmän henkisiin asioihin, itsetuntemukseen ja itsetuntoon.

Edetä voi juuri niin isoin tai pienin askelin kuin haluaa. Mielestäni on mahtavaa, että valmennuksessa ei ole etukäteen annettuja teemoja, että tällä viikolla muutat tämän asian ja seuraavalla osaat sen jo, vaan asioita opetellaan omassa tahdissa. Minä harjoittelin jotain, joku toinen jotain muuta. Valmennus toi ainakin minulle paljon varmuutta siihen, että minun ei tarvitse enää juosta kaiken uuden tiedon perässä etsimässä vastauksia, vaan vastaukset löytyvät minulta jo ja sain keskittyä löytämään ja harjoittelemaan niitä. Valmennuksen aikana tuntuikin, että Inkeri on ystävä, joka kulkee matkaa vierelläni, auttaa vaikeissa paikoissa ja iloitsee onnistumisista. Ei niinkään auktoriteettina, joka antaa valmiit vastaukset ja ohjeet, joita vain sitten kiltisti yrittäisin noudattaa.

Tänään tunnen voivani todella paljon paremmin kuin vuosi sitten. Mitä kaikkea sitten on muuttunut? Liikunnasta on tullut luonnollinen osa elämää. Se ei ole apuväline laihtumiseen tai rankaisu liiasta herkuttelusta, vaan liikun koska nautin siitä, niillä lajeilla joita rakastan. Ruokasuhteeni on muuttunut rennommaksi. En enää vertaile jatkuvasti voinko syödä jotain, olisiko parempi syödä banaani vai porkkana, voiko tänään syödä jäätelöä kun eilen kävi jumpassa. Ruoka ei ole palkinto, eikä ruoka ole rankaisu. Ruoka on ruokaa ja liikunta on liikuntaa, eivätkä ne enää ole toisiinsa sidoksissa. Voin katsoa itseäni peiliin ja näen siellä kauniin, vahvan ja jaksavan naisen.

En elä odottaen, että ansaitsen hyvää sitten kun olen laihempi/kauniimpi/parempi ihminen. Minä ansaitsen hyvät asiat juuri nyt, koska olen hyvä juuri tällaisena kuin nyt olen. Olo on rauhallinen ja luottavainen. Vaikka tulisi se kuuluisa elämä eteen ja jonain päivänä tai viikkona jäisivät hyvät rutiinit väliin, niin tiedän, että ne hyvät asiat ovat olemassa vakaana pohjana ja saan niistä kiinni taas uudestaan, voin jatkaa siitä mihin jäin.

Seuraavaan uuteen vuoteen on paljon helpompi lähteä, kun ei tarvitse hätäillä ja murehtia, että taas pitäisi luvata kymmenen hyvää ja kaunista. En sano, että olisin nyt valmis, en todellakaan, enkä varmaan koskaan olekaan. Mutta en edes odota, että olisin, vaan nautin tästä matkasta juuri nyt ja tässä. Elämällä on varmasti kaikenlaista hyvää varalleni, ja minä kiitän Inkeriä siitä, että uskallan nyt ottaa ne hyvät vastaan. <3


Anna, Ihmeminä valmennuksessa keväällä ja syksyllä 2019


Kiinnostaako sinua muuttaa elämäntapasi pysyvästi? Henkilökohtaisen Ihmeminä-valmennuksen ilmoittautuminen on nyt auki: lue lisää ja ilmoittaudu TÄSTÄ!

3.4.2020

0 responses on "Harrastatko sinäkin laihduttamista?"

Leave a Message

Se vähän erilaisempi personal trainer
 © Ihmeliike 2020